Terveen ihon rakenne

Terveen ihon rakenne

Orvaskesi eli epidermis

Orvaskesi on ihon uloin kerros ja muodostuu puolestaan useista eri kerroksista. Päällimmäisenä ihon kerroksena on sarveiskerros eli keratiinikerros, sen alla jyväissolukerros eli granulaatiokerros ja edelleen okasolukerros eli stratum spinosum sekä tyvisolukerros eli stratum basale. Tyvisolukerros sijaitsee tyvikalvon pinnalla.

Orvaskeden paksuus vaihtelee 0,05-0,2 mm ja paksummilla ihoalueilla, kuten jalkapohjissa tai kämmenissä se on luonnollisesti paksumpi keratiinikerroksen paksuuden vuoksi.

Orvaskesi uusiutuu jatkuvasti siten, että tyvisolut jakautuvat kahtia ja toinen jakautuneista soluista siirtyy ensin okasolu-, sitten jyväissolu- ja lopuksi sarveissolukerrokseen. Tyvisoluvaiheessa solut ovat pyöreitä, mutta litistyvät koko ajan erilaistuessaan. Sarveissolukerroksen litteät solut muodostavat tiiviin ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä suojaavan kerroksen. Orvaskesi uusiutuu jatkuvasti: vanhat keratiinisolut hilseilevät vähitellen pois uusien, tuoreempien tieltä. Tavallisesti orvaskesi uusiutuu kokonaan 6-10 viikon sisällä.

Verinahka eli dermis

Orvaskeden alla on 0,5-1,5mm paksuinen verinahka eli dermis. Verinahan tärkeimmät rakenneosat ovat kollageenia, elastaania ja erilaisia glykosaminoglykaaneja. Terveen ihon kuivapainosta on noin 70% kollageenia. Kollageenisäikeet ovat hyvin kestäviä, ja niitä pystyvät hajoittamaan vain eräät määrätyt entsyymit. Ihon kollageeni uusiutuu 1-2 vuodessa, siis varsin hitaasti. Kollageenien tärkeästä merkityksestä ihon joustavuudelle on hyvä esimerkki kortisoniyhdisteiden aiheuttama ihon oheneminen, mikä johtuu juuri kollageenien synnyn estymisestä.

Elastiinin tehtävänä on pitää iho kimmoisana: ihon palautuminen normaaliksi venytyksen jälkeen on riippuvainen nimenomaan elastiinin vaikutuksesta.
Ultraviolettivalon aiheuttma ihon valovaurio voi aiheuttaa valoelastoosin, jossa ihoon kehittyy tavallista enemmän elastiinia.

Glykosaminoglykaaneja on ihossa keskimäärin 0,1-0,3%. Niiden tehtävänä on sitoa ihoon vettä ja sitä kautta toimia ihon aineenvaihdunnan osana. Glykosaminoglykaanien määrä vähenee ihon vanhetessa, ja ihon vesipitoisuus vähenee. Sama ilmiö tapahtuu myös esimerkiksi paikallisten kortikoidivalmisteiden käytön yhteydessä, mikä selittää hyvin kortikoidivoiteiden ihoa kuivattavan vaikutuksen.

Ihonalaiskudos eli subkutis

Verinahkan alla on subkutis, joka muodostuu pääasiassa rasvakudoksesta ja sitä koossa pitävistä sidekudossäikeistä. Subkutiksen tehtävänä on suojata elimistöä iskuilta sekä toimia siteenä ihon ja muiden kudosten, kuten lihaskalvojen ja jänteiden välillä. Subkutiksen paksuus vaihtelee esimerkiksi hormonaalisen ja ravitsemuksellisen tilan, iän ja sukupuolen mukaan eri ihmisillä paljonkin.