Psyykkeen häiriöt syynä ihosairauksiin

Iho on elin, joka näkyy ja välittää kosketusta ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vaikeudet ilmaista itseään, suhtautua toisiin ihmisiin ja lähestyä muita voivat näkyä ihossa ja ihon sairauksina. Toisaalta ihon sairaudetvoivat myös aiheuttaa näitä vaikeuksia.

Ihottuman laukaisijana saattaa olla torjuttu ahdistus tai vaikea elämäntilanne, jota ei aina tiedosteta ja joka ilmenee kutinana, raapimisena tai muuna ihoa vahingoittavana käsittelynä. Tarkoituksena on perimmiltään välittää ympäristölle viesti ongelmatilanteesta. Oire, esimerkiksi jatkuva kutina ja raapimiskierre, saattaa jäädä pysyväksi, vaikka alkuperäinen ihottuma onkin parantunut, mikäli oireet osoittautuvat potilaan kokonaiselämäntilannetta palveleviksi. Iho-oireiden ja psyykkisten taustatekijöiden selvittäminen saattaa edellyttää pitkiäkin keskusteluja ja pohdintoja potilaan kanssa.

Psyykkinen häiriötila voi johtaa myös ihoa ja erityisesti näkyviä ihoalueita tuhoavaan käyttäytymiseen. Tällöin syntyy esimerkiksi raapimalla tai hankaamalla aikaansaatuja ihomuutoksia, ns. artefaktoja. Näin syntyneitä ihorikkoja on tavallisesti kasvoilla, mikä jo viittaa siihen, että ne on tarkoitettu nähtäviksi.

Akarofobialla tarkoitetaan sitä, että potilas uskoo ihossaan olevan loiseläimiä. Hän pyrkii tarmokkaasti ja monin keinoin poistamaan kuviteltuja loiseläimiä, ja hoitohenkilökunnalle hän tuo todisteeksi pieniä hilseen tai ihon pintakerroksen palasia. Akarofobia samoin kuin objektiivisesti katsoen perusteettomat tuntemukset ihon pahasta hajusta tai likaisuudesta saattavat olla myös skitsofrenian yksittäisoireita.