Verenkiertohäiriöt

Iho on elävää, jatkuvasti uudistuvaa kudosta ja se on riippuvainen tasaisesta ravinnonsaannista. Paikalliset tai yleiset verenkiertohäiriöt voivat johtaa ihosairauksiin tai jopa vakavampiin seurauksiin.

Tavallisimpia niistä ihosairauksista, jotka aiheutuvat paikallisista ihon verenkiertohäiriöistä, ovat alaraajojen laskimoiden tai valtimoiden toiminnanvajavuudesta johtuvat säärihaavat. Pääosan aiheuttaa alasäären syviä ja pinnallisia laskimojärjestelmiä yhdistävien ns. yhdyslaskimoiden synnynnäinen, rakenteellinen heikkous. Yhdyslaskimoiden toiminnanvajaus voi olla myös seurausta aiemmasta laskimotulehduksesta tai vammasta, esimerkiksi laskimoveritulpasta. Yhdydlaskimoiden toiminnanvajauksesta aiheutuu liiallinen paine pintasuoniin, mikä taas johtaa jatkuvaan turvotukseen, pinallisiin suonikohjuihin, sidekudoksen kovettumiseen ja muihin muutoksiin. Näistä on seurauksena, että ihon ravinnonsaanti heikkenee, iho ohentuu ja haavautuu herkemmin. Haava taas paranee tavallista heikommin.

Laskimoperäinen säärihaava ja sitä jo edeltävä imunestekierron ongelma ovat hyvin tavallisia potilailla, jotka istuvat paljon (vanhukset, pyörätuolipotilaat, autonkuljettajat) sekä seisomatyötä tekevillä henkilöillä. Valtimoperäinen säärihaava aiheutuu ääreisvaltimoiden ahtautumisesta ja tästä seuraavasta kudosten hapenpuutteesta. Pitkäaikaisilla vuodepotilailla voi kehon oma paino puristaa verenkierron olemattomiin ulkonevilta ihoalueilta, esim. Ionkkaluiden päältä tai kantapäistä, ja johtaa ihon kuolioon eli ns. painehaavaumaan. Vaikeita ihohaavaumia saattaa syntyä myös esim. Iääkeainereaktioissa tai voimakkaissa ja äkillisissä bakteeritulehduksissa