Yliherkkyys

Yliherkkyysperäiset ihotaudit ovat hyvin yleisiä. Ne vaihtelevat akuutista, äkillisestä nokkosrokosta kroonisiin, pitkäaikaisiin ihon paksuuntumiin. Tämä oireiden monimuotoisuus johtuu siitä, että syyt ja reaktiomekanismit saattavat vaihdella vallitsevien olojen ja henkilökohtaisten taipumusten mukaan. Yhteistä näille kaikille oireille on jonkinasteinen tulehdus.

Elimistön poikkeavan reaktion perustana on joko idiosynkrasia tai allergia, joka saattaa olla syntymekanismiltaan hyvin erilainen reaktio. Kuitenkin iholla näkyvä oire esim. nokkosrokko, saattaa näytää aivan samanlaiselta.
Idiosynkrasiassa on kyse synnynnäisestä sietokyvyttömyydestä esim. salisylaattia tai jotakin muuta lääkeainetta kohtaan.

Allergia on aina hankittu ominaisuus. Siinä elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraan aineen ja reagoi tätä vastaan joko tuottamalla vereen vasta aineita eli immunoglobuliineja tai puolustuskykyisiä valkosoluja. Allergiaoireita ilmenee, kun oman elimistön tuottamat vasta-aineet reagoivat tunnistamansa vieraan aineen tai esim. bakteerin kanssa. Iho-oireiden luonne saattaa määräytyä sen mukaan, millaisia vasta aineita on tuotettu tai missä reaktio tapahtuu. Kun allergia on kerran ilmaantunut, sen saattavat laukaista yhä uudelleen hyvin pienetkin allergeenimäärät.

Allergisia reaktiomekanismeja on neljäntyyppisiä.

· IgE välitteinen reaktio perustuu väittömälle allergeenille herkistymiseen, esimerkiksi siitepölyn tai munanvalkuaisen, ja siihen liityvään IgE luokan vasta aineiden muodostumisreaktioon. Välittömänä reaktiona (tavallisesti 1-15 minuutissa) on kutinaa, turvotusta tai nokkospaukamia. Limakalvo oireina voi olla silmän sidekalvon tulehdus, äkillinen nuha tai astmaoireita ja verenpaineen muutoksia. Tällaiseen reagointitapaan on erityistä taipumusta atooppisilla henkilöillä, joita on arviolta 20—30 % väestöstä. Osalla heistä on lapsuusiässä maitorupea ja myöhemmin taiveihottumaa, allergista nuhaa ja mahdollisesti taipumusta astmaan.

· Sytotoksisessa allergisessa reaktiossa vasta aine reagoi esimerkiksi verihiutaleiden tai verisuonten seinämän solujen pintarakenteiden kanssa. Reaktiosta voi olla seurauksena esimerkiksi trombosytopeenista purpuraa, joka on verihiutalejauhoksesta johtuvaa punatäpläisyyttä tai verisuonten seinämien tuhosta johtuvaa verisuonitulehdusta, vaskuliittia.

· Immunokompleksivälitteinen allerginen reaktio syntyy allergian aiheuttajan ja vasta aineiden välisen reaktion seurauksena. Tämä aiheuttaa tulehduksen, josta on seurauksena turvotus, osittainen kudostuho ja tulehdussolujen paikallinen kertyminen esimerkiksi iholle. Kyseessä voi olla esimerkiksi rokotuksenjälkeinen seerumitauti, lääkeaineen aiheuttama vaskuliitti (verisuonitulehdus) tai kyhmyruusu.

· Soluvälitteinen allergia perustuu herkistyneiden valkosolujen, ns. T lymfosyyttien, laukaisemaan reaktioon. Tyypillinen soluvälitteinen reaktio on allerginen kosketusihottuma, jota poteva on herkistynyt esimerkiksi korujen tai solkien sisältämälle nikkelille. Muita tyypillisiä esimerkkejä ovat mustan kumin aineosien tai paikallisesti käytettyjen lääkkeiden aiheuttamat ihottumat.

Ns. autoimmuunitaudeissa allerginen reaktio kohdistuu yksilön omia kudoksia vastaan. Elimistön immuunijärjestelmä ei tällöin kykene erottamaan omia kudoksia vieraista. Näin tapahtuu esimerkiksi eräissä sidekudostaudeissa. Usein tällaisiin tiloihin liittyy lisäksi immuunijärjestelmän voimakkuutta säätelevien solujen toimintahäiriöitä.